Heinäkuun onnenkivet rubiini ja karneoli

Heinäkuussa syntyneiden onnenkivet ovat hehkuva, ylevä rubiini ja maineeltaan hiukan vaatimattomampi, mutta silti voimakasluonteinen karneoli.

RUBIINI

Tämä dramaattinen, punaisena hehkuva aito jalokivi on kemialliselta luonteeltaan alumiinioksidia ja kuuluu safiirin kanssa samaan korundiryhmään.

Rubiinia on pitkään pidetty yhtenä arvokkaimmista ja kauneimmista jalokivistä, ja se on edelleen erittäin arvostettu korukivi. Rubiinin kirkkaanpunainen väri, joka johtuu sen sisältämästä kromista, tekee siitä helposti tunnistettavan ja halutun kiven. Rubiini on korundi-mineraalin punainen muoto, ja se on yksi kovimmista luonnossa esiintyvistä kivistä. Mohsin kovuusasteikolla rubiini saa arvon 9, mikä tekee siitä erittäin kestävän ja sopivan päivittäiseen käyttöön koruissa. Raakakivenä rubiini on samea ja rasvankiiltoinen, hiottuna se loistaa kirkkaana kuin timantti.

Rubiinin värissä esiintyy vaihtelua, ja siinä esiintyviä sulkeumia ei aina pidetä virheinä vaan osoituksena kiven aitoudesta. Halutuin väri on niin sanottu kyyhkysen veren punainen, joka vivahtaa hiukan sinipunaiseen. Rubiimin nimi juontuu latinan sanasta rubeus, joka tarkoittaa punaista.

Rubiinin historiasta ja sen käytöstä korukivenä

Historiallisesti rubiini on ollut symboli voimalle, rakkaudelle ja intohimolle. Monet kulttuurit ovat arvostaneet rubiinia vuosisatojen ajan, ja se on ollut keskeisessä asemassa monissa legendoissa ja uskomuksissa. Muinaisessa Intiassa rubiineja kutsuttiin "ratnarajaksi", joka tarkoittaa "jalokivien kuningasta". Rubiineja käytettiin myös suojelusamulettina sodissa, sillä uskottiin, että ne antoivat kantajalleen voimaa ja rohkeutta.

Keskiajalla rubiineja pidettiin lääkinnällisinä kiviä, joiden uskottiin parantavan erilaisia sairauksia ja antavan kantajalleen elinvoimaa. Euroopan kuninkaalliset ja aateliset käyttivät rubiineja koruissaan osoittaakseen rikkauttaan ja asemaansa. Lisäksi rubiinikivi esiintyi (ja esiintyy yhä vieläkin monien hallitsijoiden kruunuihin ja valtikoihin, joissa se symboloi vallan ja auktoriteettia.

Rubiinin suosio korukivenä on säilynyt näihin päiviin. Rubiinin syvä punainen väri symboloi rakkautta ja intohimoa, mikä tekee siitä erityisen sopivan romanttisiin koruihin. Rubiineja esiintyy eri sävyissä, vaaleanpunaisesta syvään verenpunaiseen, ja kiven arvo määräytyy sen värin, puhtauden, koon ja hionnan perusteella. Parhaimmat rubiinit, joita kutsutaan nimellä "pigeon blood" eli "kyyhkysen veri", ovat väriltään intensiivisen punaisia, ja niistä maksetaan huippuhintoja.

Rubiineja on löydetty eri puolilta maailmaa, mutta kuuluisimmat kaivokset sijaitsevat Myanmarissa (entinen Burma), joka on tunnettu korkealaatuisista rubiineistaan. Muita merkittäviä rubiinikaivoksia löytyy Thaimaasta, Sri Lankasta ja Mosambikista.

Rubiinin käyttö korukivenä ei ole pelkästään sen kauneuden ansiota, vaan myös sen kestävyyden. Rubiini sopii hyvin päivittäiseen käyttöön, sillä se kestää naarmuuntumista ja iskuja paremmin kuin monet muut jalokivet. Sen kirkkaus ja loisto eivät haalistu ajan myötä, mikä tekee siitä kestävän ja miltei ikuisen. Kaiken tämän ansiosta rubiini on säilyttänyt asemansa yhtenä maailman arvostetuimmista jalokivistä.

KARNEOLI

Karneoli on oranssinpunainen puolijalokivi, joka kuuluu kalsedoniryhmän kvartsimineraaleihin. Sen väriskaala vaihtelee vaaleasta oranssista syvään punaiseen, ja sen lämpimän hehkuva sävy on tehnyt siitä suositun kiven sekä koruissa että koriste-esineissä. Alakuvassa muutama vuosi sitten tekemäni korvakorut, joiden keskiössä hehkuvat kauniit karneolikivet.

Karneolin historiasta ja sen käytöstä korukivenä

Karneolilla on pitkä ja rikas historia, joka ulottuu tuhansien vuosien taakse. Kiveä on käytetty muinaisissa kulttuureissa niin koruina kuin uskonnollisissa rituaaleissakin. Muinaiset egyptiläiset arvostivat karneolia, ja he uskoivat sen suojelevan käyttäjäänsä pahalta ja antavan kantajalleen ylimaallista rohkeutta. Karneoli oli myös yhteydessä jumalatar Isikseen, joka oli muinaisen Egyptin hedelmällisyyden, äitiyden ja luonnon jumalatar. Monet faaraot käyttivät karneolia amuleteissaan, ja se olikin yleinen materiaali sormuksissa ja muissa koruissa.

Myös antiikin Roomassa karneoli oli arvostettu korukivi. Roomalaiset käyttivät sitä usein sinettisormuksissa, sillä sen kiinteä rakenne ja kaunis väri tekivät siitä ihanteellisen kaiverruksille. Karneolin uskomusten mukaan se toi kantajalleen menestystä ja suojasi onnettomuuksilta. Roomalaiset ja kreikkalaiset sotilaat kantoivat usein karneolia taistelukentällä uskoen sen tuovan heille rohkeutta ja voimaa.

Korukivenä karneoli on tunnettu sen kauniista ja lämpimästä väristään, joka vaihtelee oranssista punertavaan ruskeaan. Muinaisina aikoina karneolia on kutsuttu monilla eri kutsumanimillä, esimerkiksi 'Auringonlaskun kivi', joka viitannee sen kauniiseen väripalettiin.

Karneoli on suhteellisen kova kivi (Mohsin kovuusasteikolla noin 6–7), mikä tekee siitä kestävän kiven ja näin ollen hyvin käyttökelpoisen korukiven. Karneolin väri johtuu pääasiassa sen sisältämästä rautaoksidista. Värin syvyyteen voidaan vaikuttaa kiven kuumentamisella.

Nykyään karneolia käytetään laajalti koruissa ympäri maailmaa, ja sen houkutteleva väri tekee siitä suositun erityisesti boho- ja etnistyylisissä koruissa. Monet pitävät karneolia myös voimaa ja energiaa tuovana kivenä, jonka sanotaan lisäävän luovuutta ja elinvoimaa. Se on myös suosittu kivi meditaatiossa ja vaihtoehtoisessa parantamisessa, jossa sen uskotaan tasapainottavan kehon energioita ja lievittävän stressiä.