Korut soutache-kirjonnalla

Soutache-nauha on yksi erikoisimmista ja vaikeimmin käsiteltävistä materiaaleista, joihin olen koruntekijänä tutustunut. Tätä ei uskoisi, kun tarkastelee kapeaa, kalanruotomallilla kudottua soutachea: miten vaikeaa nyt yhden nauhan ompeleminen koruksi voisi olla? Näin ajattelin, kun hankin ensimmäiset soutachet ja aloin tehdä kokeiluja materiaalilla.

MITÄ SOUTACHE ON?

Soutache-nauha on kapeaa tekstiilinauhaa, jossa kalanruotomaiset lankaruodit kulkevat kahden tukevamman langan/nyörin ympäri, jättäen keskelle kapeamman alueen, jota pitkin nauha ommellaan kiinni haluttuun materiaaliin. Tukevasta rakenteesta johtuen soutache pysyy hyvin ryhdissään, eikä lähde purkautumaan ikävästi, kunhan nauhan päät käsitellään purkautumattomiksi työtä viimeistellessä.

Nykyisin soutache-nauhaa valmistetaan sekä luonnonmateriaaleista että tekokuiduista. Laadukkaimmat nauhat ovat usein näiden sekoitteita. Nauhaan on voitu ommella sisään myös ohuita metallilankoja, jotka tuovat materiaaliin oman erityisen tuntunsa. Värimaailmasta taas löytyy aivan kaikkea taivaan ja maan väliltä, myös värisekoituksia, jotka nekin tuovat nauhoihin (ja valmiisiin töihin) aina jotain uutta. Itse pidän kovasti erityisesti Italiassa valmistetuista nauhoista, jotka ovat laadukkaita puuvillasekoitteita. Käytän toisinaan myös täysin luonnonmateriaalista tehtyjä nauhoja, esimerkiksi pellavaa, joka antaa korulle aivan omanlaisensa fiiliksen. Ja jos koru vaatii aivan tietynsävyistä nauhaa, saatan valita joukkoon myös esimerkiksi viskoosisen nauhan. Ainoa vaatimus erilaisten nauhojen sekoittamiselle on, että ne ovat leveydeltään samaa tasoa, koska leveyksiä löytyy 2millimetristä aina 10 millimetriin asti. (Juttu jatkuu kuvan alla.)

SOUTACHEN HISTORIAA

Soutache-nauhan juuret ovat niinkin kaukana kuin 1400-luvulla. Nauha kehitettiin Ranskassa koristamaan hienoimpia tekstiilejä. Sillä koristeltiin aristokratiaan kuuluvien naisten vaatteita ja päähineitä. Soutachen rinnalle pukuihin  ommeltiin usein esimerkiksi pitsi- ja silkkinauhoja, aitoja helmiä tai korukiviä. Tällä tavoin tehdyt asut saattoivat siis olla todella koristeellisia. Ja jo tuolloin nauhaa käytettiin myös koruissa.

Napoleonin aikaan soutache-nauhoilla ryhdyttiin koristamaan myös sotapäällystön pukuja, ja myös naisten muodissa soutache koki jonkinmoisen renessanssin etenkin viktoriaanisella aikakaudella 1800-luvun alussa, jolloin puvut saatettiin koristaa yltympäriinsä soutache-kirjonnalla.

SOUTACHE-KIRJOTUT KORUT

Monimuotoisten soutache-korujen avulla voit taikoa arki- ja varsinkin juhla-asuihisi luksusta ja samalla tuoda persoonaasi esiin!
Soutache-tekniikka antaa myös korun tekijälle melkeinpä rajattomat mahdollisuudet ideointiin. Nauha taipuu niin yltiökoristeellisiin kuin minimalistisiinkin koruihin – rajana vain mielikuvitus ja tietenkin omat taidot (joita minäkin vielä olen hiomassa). Soutache-koru on siitäkin ihana juttu, että se on kevyt kantaa johtuen siihen käytettyjen materiaalien keveydestä. Tästä syystä suuriakin tällä menetelmällä tehtyjä koruja on mukava käyttää.

Soutache-koru on rakenteeltaan yleensä monikerroksinen: 1. 'etutukikangas', johon soutache ja korun keskuskoristukset (kivet, kristallit, helmet jne.) kiinnitetään, 2. soutache ja muut näkyviin tulevat komponentit  ja 3. niin sanottu 'takatukikangas', jolla korun takaosa viimeistellään kauniiksi. 

Etutukikankaana käytetään yleensä helmikirjontaan tarkoitettua tukevahkoa kuitukangasta, joka antaa suurellekin korulle riittävää vahvuutta.

Tukikankaan takapuolelle jäävät 'rakenteet' piilotetaan hyvälaatuisella tekstiilillä. Käytän tähän viimeistelytyöhön koruihin erityisesti suunniteltua mikrokuitukangasta, jota voi tarvittaessa varovasti puhdistaa esimerkiksi veteen kastellulla sienellä.

Ja vielä erityinen huomio: Soutache-korujen tekijöissä on kaksi 'koulukuntaa': Jotkut tekijät suosivat soutache-koruissaan liimamenetelmää, jossa nauha yksinkertaisesti liimataan kiinni työhön ja tämän jälkeen takaosa viimeistellään liimaamalla rakenteet peittävä kangas paikoilleen. Itse kuulun siihen toiseen koulukuntaan, eli haluan ommella korut alusta loppuun. Ompeleminen on tehtävä käsin. Tämä  vie aikaa, mutta tulos on mielestäni kaikin tavoin parempi, kestävämpi ja kauniimpi. Liimaa käytän vain ja ainoastaan korun keskuskomponentin kiinnittämiseen ja /tai sen kiinnityksen varmistamiseen. 

Koru säilyy hyvänä kauan, kun säilytät sitä esimerkiksi korun mukana tulevassa happovapaassa rasiassa, joka auttaa säilyttämään myös korun metalliosat kirkkaina. Korujen hoidossa on hyvä muistaa ne samat periaatteet, jotka pätevät kaikkiin koruihin:

1. Pue koru/korut yllesi vasta sen jälkeen, kun olet lisännyt hajuveden, meikin ja muut mahdolliset kemikaliotuotteet.

2. Poista korut ennen saunaa ja suihkua. Vältä pitkäaikaista vesialtistusta. Jos koru sattuu jostain syystä kastumaan, ei hätää! Laita koru vaakatasoon ja anna sen kuivua kaikessa rauhassa itsekseen tasaisessa lämpötilassa. Älä käytä kuivaamiseen esim. patteria tai hiustenkuivaajaa. Tässä on muuten yksi lisäsyy siihen, miksi teen soutache-koruni aina ommellen, en 'liimaillen'.