Värien kiehtova maailma: sininen
Olen koruntekijänä hyvin kiinnostunut väreistä ja niiden yhdistämisestä, värien vaikutuksista ja niiden voimasta. Siksipä ajattelin näin syksyn mittaan kirjoittaa niistä ihan oman blogisarjansa, jossa tutkin kaikkia väriympyrän perussävyjä. Myöhemmin käsittelen myös mustaa, harmaata ja valkoista (jotka eivät itse asiassa ole värejä lainkaan) sekä eri metallien sävyjä. Blogisarjasta ilmestyy uusi osa viikoittain.
Sarjassa tutkitan värien luonnetta ja vaikutuksia, niiden historiaa ja värien käyttöä muodissa ja erityisesti koruissa.
Tällä kertaa keskitymme monen mieliväriin, siniseen.
"En koskaan kyllästy taivaan sinisyyteen"
– Vincent Van Gogh (vapaasti käännettynä)
Sininen väri on ollut merkittävä osa ihmiskunnan historiaa vuosituhansien ajan. Sen käyttö, symboliikka ja merkitys ovat vaihdelleet eri kulttuureissa ja ajanjaksoissa. Värin tarina on kiehtova ja täynnä mielenkiintoisia yksityiskohtia, jotka heijastavat niin taiteen, kulttuurin, uskonnon kuin tieteenkin kehitystä.
Sinisen värin historia
Sinisen käyttö taiteessa ja kulttuurissa on ollut rajoitettua monissa varhaisissa kulttuureissa, sillä luonnossa esiintyvät siniset pigmentit olivat harvinaisia ja vaikeita tuottaa. Varhaiset ihmiset tunsivat sinisen värin, mutta heillä ei ollut helppoa keinoa luoda sitä. Esimerkiksi muinaiset egyptiläiset kehittivät noin 2200 eaa. ensimmäisen keinotekoisen sinisen pigmentin, joka tunnetaan nimellä egyptinsininen. Tämä oli ensimmäinen tunnettu ihmisen valmistama sininen väriaine, ja sen valmistaminen vaati tarkkaa prosessia, jossa kuparia, hiekkakiveä ja emäksisiä aineksia kuumennettiin yhdessä. Egyptinsininen käytettiin laajalti egyptiläisissä taideteoksissa ja koristelussa, ja se symboloi jumaluutta ja taivasta.
Egyptinsinisen merkitystä ei kuitenkaan voida korostaa liikaa. Se avasi tietä uusille innovaatioille ja vaikutti myöhempiin väripigmenttien löytöihin. Myös Kreikassa ja Roomassa sinistä käytettiin taideteoksissa ja mosaiikeissa, vaikkakin harvemmin kuin punaisia ja vihreitä värejä. Roomalaiset liittivät sinisen barbaarisuuteen, sillä germaanisten kansojen soturit pukeutuivat sinisiin vaatteisiin.
Kun ultramariini oli kultaakin arvokkaampaa!
Keskiajalla sininen alkoi saada enemmän huomiota erityisesti taiteessa. Yksi merkittävimmistä sinisistä pigmenteistä oli ultramariini, joka valmistettiin murskaamalla lapis lazuli -jalokiveä. Tämä syvänsininen pigmentti oli erityisen arvokas, sillä lapis lazulia saatiin vain harvoista paikoista, kuten Afganistanista. Ultramariini oli niin kallista, että se oli kirjaimellisesti arvokkaampaa kuin kulta. Tätä pigmenttiä käytettiin erityisesti uskonnollisessa taiteessa, esimerkiksi Neitsyt Marian viitta maalattiin usein ultramariinilla, mikä korosti hänen pyhyyttään ja asemaansa.
Renessanssiaikana sininen väri alkoi vakiinnuttaa asemaansa taiteen ja muodin tärkeänä osana. Leonardo da Vinci ja Michelangelo käyttivät sinistä väriä teoksissaan, ja sen symbolinen merkitys laajeni edelleen. Sininen edusti nyt myös meren syvyyksiä, taivaan rajattomuutta ja äärettömyyttä, mikä teki siitä kiehtovan värin sekä taiteilijoille että filosofeille.
Ja tuli aika, kun sinisen värin valmistus koki vallankumouksen
1700- ja 1800-luvuilla sinisen värin historia koki tieteellisen käänteen, kun uusia sinisiä pigmenttejä kehitettiin. Vuonna 1704 ranskalainen kemisti Johann Jacob Diesbach valmisti vahingossa Preussinsinisen, joka oli ensimmäinen moderni synteettinen sininen pigmentti. Preussinsininen oli huomattavasti halvempi ja helpommin saatavilla kuin ultramariini, mikä mahdollisti sinisen käytön laajemmassa mittakaavassa. Tämä edistysaskel vaikutti merkittävästi taiteilijoihin, kuten Vincent van Goghiin ja Katsushika Hokusaihin, joiden teoksissa sininen väri näyttelee merkittävää roolia.
Teollistumisen myötä sinisen valmistus helpottui entisestään. 1800-luvulla syntyi synteettisiä vaihtoehtoja, kuten koboltinsininen ja ceruleuminsininen, jotka antoivat taiteilijoille uusia tapoja ilmaista itseään sinisen eri sävyjen avulla. Samalla sininen alkoi yhdistyä tieteen maailmassa esimerkiksi sähkömagneettisen spektrin tutkimukseen. Sininen valo edustaa yhtä näkyvän spektrin pääväreistä ja sillä on lyhyt aallonpituus, mikä vaikuttaa sen käyttöön optisessa tutkimuksessa ja teknologiassa.
Sinisen symboliikka eri kulttuureissa
Sininen on symboloinut monia eri asioita eri kulttuureissa. Eurooppalaisessa ja länsimaisessa taiteessa sininen liitetään perinteisesti rauhaan, viileyteen ja henkisyyteen. Se symboloi usein myös uskonnollista puhtautta ja ylevyyttä, erityisesti kristillisessä kuvastossa. Tämä heijastuu esimerkiksi siitä, että monissa Neitsyt Mariaa esittävissä maalauksissa hänet kuvataan sinisessä vaatteessa.
Itäisissä kulttuureissa, kuten Intiassa, sininen on perinteisesti liitetty jumaluuteen ja voimaan. Krishna, yksi hindulaisuuden keskeisistä jumalista, kuvataan usein sinisenä. Kiinassa sininen taas on liitetty puhtauteen ja kuolemattomuuteen, mutta myös suruun ja kuolemaan.
Muinaiset mayat ja asteekit käyttivät sinistä merkkinä uhrauksista jumalille. Sininen väri oli tärkeä osa heidän seremoniallista elämäänsä, ja tietyt siniset väriaineet, kuten Mayan sininen, kestivät aikaa poikkeuksellisen hyvin, jopa vuosisatojen ajan. Tämä erityinen sininen väriaine valmistettiin yhdistämällä indigoa ja savimineraaleja, ja sitä käytettiin esimerkiksi freskoissa ja uskonnollisissa seremonioissa.
Sinisen psykologinen vaikutus
Sininen väri tunnetaan myös sen rauhoittavista ja viilentävistä ominaisuuksista. Psykologisesti sininen liitetään usein mielenrauhaan, turvallisuuteen ja luotettavuuteen. Tästä syystä monet yritykset, erityisesti teknologia- ja finanssialalla, valitsevat sinisen yritysvärikseen, koska se välittää luottamusta ja vakautta. Tunnettuja esimerkkejä ovat muun muassa IBM, Intel ja Facebook.
Sininen on myös havaittu alentavan sykettä ja hengitystiheyttä, mikä tekee siitä suositun värin sairaaloissa ja meditaatiotiloissa. Toisaalta sininen voi myös liittyä suruun ja alakuloisuuteen – englannin kielessä "feeling blue" tarkoittaa masentunutta mielialaa.
Sininen muoti- ja designmaailmassa
Muodissa sininen väri on ollut jatkuvasti suosittu. Farkut, jotka ovat nykyisin yleisesti sinisiä, keksittiin 1800-luvun puolivälissä Levi Straussin toimesta, ja niistä tuli nopeasti suosittuja kestävyyden ja käytännöllisyyden vuoksi. Denim-farkut symboloivat sinisen värin yhteyttä työväenluokkaan, mutta myöhemmin ne omaksuttiin yleisemmin nuorisokulttuurin ja kapinan symboliksi.
Sisustussuunnittelussa sinistä käytetään usein luomaan rauhallinen ja rentouttava ilmapiiri. Tietyt sävyt, kuten taivaansininen ja turkoosi, voivat tuoda tilaan keveyttä ja avoimuuden tunnetta, kun taas tummemmat sävyt, kuten laivastonsininen, luovat syvyyttä ja eleganssia.
Sinisiä korukiviä
Siniset korukivet ovat suosittuja niin ainutlaatuisen värinsä kuin niiden symbolisen merkityksensä vuoksi. Useilla näistä kivistä on pitkä historia ja syvä kulttuurinen merkitys. Alla olevassa listassa löytyy tietoa tunnetuimmista sinisistä korukivistä.
Safiiri
Safiiri on yksi arvostetuimmista ja tunnetuimmista sinisistä korukivistä, joka tunnetaan syvästä ja kirkkaasta sinisestä sävystään. Safiirit kuuluvat korundien mineraaliryhmään, ja niiden kovuus Mohsin asteikolla on 9, mikä tekee niistä erinomaisen kestävän ja soveltuvan koruihin.
Safiiria on käytetty korukivenä tuhansia vuosia, ja antiikin aikana se symboloi taivasta, viisautta ja uskollisuutta. Muinaiset persialaiset uskoivat, että taivas sai värinsä heijastamalla jättimäisen safiirin sinisyyttä. Euroopassa keskiajalla safiireja käytettiin suojelemaan omistajaa kateudelta ja haitallisilta ajatuksilta. Safiiri on myös ollut kuninkaallisten suosiossa, tunnetuimpana esimerkkinä Englannin prinsessa Dianan kihlasormus, jossa on suuri sininen safiiri.
Topaasi (sininen)
Topaasi on tunnettu kirkkaasta sinisestä väristään, vaikka luonnollinen sininen topaasi on melko harvinainen. Useimmat siniset topaasit markkinoilla ovat lämpökäsiteltyjä saadakseen kauniin sinisen sävynsä.
Muinaiset egyptiläiset uskoivat, että topaasi oli auringonjumala Ra:n lahja, ja he pitivät sitä voimakkaana suojelijana. Sininen topaasi yhdistetään nykyisin viisauteen, rauhaan ja kommunikointiin. Se on myös marraskuun kuukaudenkivi ja symboloi rakkautta ja uskollisuutta. Sininen topaasi on suosittu moderni korukivi sen edullisuuden ja upean värin vuoksi.
Akvamariini
Akvamariini on tunnettu vaaleansinisestä tai vihertävän sinisestä sävystään. Se kuuluu berylliperheeseen, aivan kuten smaragdi, mutta se on läpinäkyvämpi ja usein puhtaamman värinen.
Akvamariinilla on vahva yhteys mereen, ja muinaiset merenkulkijat pitivät sitä suojelijanaan. Roomalaiset uskoivat, että akvamariini tuo onnea merimatkoilla, ja merenneidot ovat tarinoiden mukaan kantaneet sitä. Kivi symboloi rauhallisuutta ja selkeyttä, ja sen nimi juontaa juurensa latinasta, jossa "aqua" tarkoittaa vettä ja "mare" merta. Akvamariini on myös maaliskuun kuukaudenkivi, ja se liitetään usein rauhan, rohkeuden ja kommunikoinnin vahvistamiseen.
Lapis latsuli
Lapis latsuli on upea, syvänsininen kivi, jossa voi olla kultaisia pyriittisuonia. Se on ollut tunnettu ja arvostettu korukivi jo yli 6000 vuoden ajan, erityisesti muinaisissa kulttuureissa kuten Egyptissä, Mesopotamiassa ja Intiassa.
Lapis latsuli oli muinaisten egyptiläisten suosiossa, ja sitä käytettiin hautakoruissa, amuleteissa ja faaraoiden sarkofageissa. Tunnetuimpia esimerkkejä ovat Tutankhamonin sarkofagissa käytetyt latsulin palaset. Kiveä pidettiin totuuden ja viisauden symbolina, ja sen uskotaan avaavan mielen yhteyden korkeampiin totuuksiin. Myös buddhalaisuudessa lapis latsuli liittyy henkiseen kehitykseen ja valaistumiseen. Se on erityisen voimakas meditaatiokivi.
Tansaniitti
Tansaniitti on yksi harvinaisimmista ja arvostetuimmista sinisistä korukivistä. Se löydettiin vasta 1960-luvulla Tansanian Mount Merun läheltä, ja sitä on saatavilla vain yhdestä paikasta maailmassa.
Koska tansaniitti on melko uusi tulokas korukivimaailmassa, sillä ei ole yhtä pitkää historiaa kuin monilla muilla kivillä. Kuitenkin siitä on nopeasti tullut suosittu sen ainutlaatuisen, syvän sinisen ja violetin sävyjen vuoksi. Tiffany & Co. markkinoi tansaniittia voimakkaasti 1960-luvulta alkaen, ja siitä on tullut nopeasti yksi halutuimmista korukivistä. Uskomusten mukaan tansaniitti auttaa kantajaansa löytämään elämänsä tarkoituksen ja kehittää intuitiota.
Turkoosi
Turkoosi on vaalean tai keskisininen kivi, joka voi sisältää vihreitä tai ruskeita juovia. Se on yksi vanhimmista tunnetuista korukivistä, ja sen käyttö ulottuu tuhansien vuosien taakse.
Turkoosi on ollut pyhä kivi monissa kulttuureissa, mukaan lukien muinaiset egyptiläiset, mayat ja alkuperäiskansat Pohjois-Amerikassa. Egyptissä sitä käytettiin faaraoiden hauta-aarteissa ja koruissa, kun taas Pohjois-Amerikan alkuperäiskansat uskoivat, että turkoosi yhdisti taivaan ja maan energiat. Uskomusten mukaan turkoosi tarjoaa suojaa, tuo onnea ja parantaa kantajansa fyysistä ja henkistä terveyttä. Se on myös ollut suosittu amulettikivi, joka symboloi ystävyyttä ja luottamusta.
Kyaniitti
Kyaniitti on sininen mineraali, joka tunnetaan sen lasimaisesta kiillosta ja yleensä syvän sinisestä väristään, vaikka kiveä esiintyy myös vihreänä ja harmaana. Se on suhteellisen harvinainen ja kuuluu silikaattien ryhmään.
Kyaniitti on saanut nimensä kreikan sanasta "kyanos", joka tarkoittaa sinistä. Kivi on suhteellisen uusi korukivenä, mutta sitä on käytetty vuosisatojen ajan esimerkiksi seremoniallisissa rituaaleissa. Kyaniittia pidetään voimakkaana henkisen kehityksen ja kommunikoinnin kivinä, ja sen uskotaan auttavan avaamaan kolmannen silmän chakran ja parantamaan intuitiota. Kivi on myös tunnettu siitä, että se ei pidä negatiivista energiaa itseensä, joten sitä ei tarvitse "puhdistaa" energisesti kuten monia muita kiviä.
Apatiitti
Apatiitti on vähemmän tunnettu, mutta kaunis sininen kivi, joka voi muistuttaa ulkonäöltään jopa akvamariinia. Se on yleensä vaaleansininen tai vihertävän sininen, mutta väri voi vaihdella kirkkaasta syvään siniseen.
Apatiittia on käytetty korukivenä suhteellisen lyhyen aikaa. Uskomusten mukaan kivi vahvistaa henkistä tietoisuutta ja auttaa kantajaansa ylittämään luovuuden esteitä. Se liitetään usein oppimiseen ja itsetutkiskeluun.
Tunnettuja sinisävyisiä koruja
Siniset jalokivet ovat olleet suosiossa kuninkaallisissa ja historiallisissa koruissa niiden harvinaisuuden ja kauneuden vuoksi. Näiden korujen historia liittyy usein valtakuntien ja kuninkaallisten perheiden nousuihin ja laskuihin, ja ne ovat symboloineet uskollisuutta, valtaa ja taivaallista yhteyttä. Jokainen sinisiä jalokiviä sisältävä koru kantaa mukanaan sekä estetiikkaa että elokuviakin ihmeellisempiä tarinoita. Alla muutama esimerkki milteisatumaisen maineen saavuttaneista koruista:
Hope-timantti (The Hope Diamond)
Hope-timantti on yksi maailman kuuluisimmista koruista, ja se tunnetaan sen syvänsinisestä väristä. Vaikka timantit eivät yleensä ole väriltään sinisiä, Hope-timantti saa värinsä pienestä määrää boronia, joka vaikuttaa sen kristallirakenteeseen.
Hope-timantilla on monimutkainen ja mystinen historia, ja sen alkuperä voidaan jäljittää 1600-luvulle Intiaan. Timantin ensimmäinen omistaja oli ranskalainen kauppias Jean-Baptiste Tavernier, joka myi sen kuningas Ludvig XIV:lle. Timanttia pidettiin "kruunun jalokivenä", mutta Ranskan vallankumouksen aikana se katosi hetkeksi, kunnes se ilmestyi uudelleen Englannissa 1800-luvulla. On arveltu, että kyseinen timantti olisi Ranskan vallankumouksen aikana kadonnut kuuluisa 'French Blue', jota kutsutaan myös Marie Antoinetten siniseksi timantiksi.
Marie Antoinetten sininen timantti
Marie-Antoinetten sininen timantti, joka tunnetaan myös nimellä "The French Blue", oli osa Ranskan kruununjalokiviä. Se oli suurikokoinen, sininen timantti, joka alkujaan kuului kuningas Ludvig XIV:lle ja Marie-Antoinettelle, Ranskan viimeiselle kuningattarelle ennen vallankumousta. Ranskan vallankumouksen aikana, vuonna 1792, kruununjalokivet ryöstettiin, ja timantti katosi. Seuraavan kerran se ilmestyi vuosisata myöhemmin, kun Hope-timantti – uskotaan olevan uudelleen leikattu versio tästä alkuperäisestä "French Bluesta" – tuli esille Lontoossa. Vaikka Marie-Antoinetten sinisen timantin tarkka kohtalo on hämärän peitossa, sen yhteys Hope-timanttiin on tehnyt siitä historian kannalta kiehtovan mysteerin.
Napoleonin ja Joséphinen safiirikorusetti
Ranskan keisari Napoleon Bonaparte antoi Joséphinelle upean safiirikorusetin heidän avioliittonsa aikana. Tämä korusetti koostui safiireista ja timanteista, ja sitä pidetään yhtenä merkittävimmistä historiallisista koruista.
Napoleon oli tunnettu lahjoittamalla koruja vaimolleen, ja safiirit olivat yksi hänen suosikeistaan. Settiin kuului kaulakoru, rannekoruja, korvakoruja ja diadeemi, ja sen safiirit olivat peräisin Sri Lankasta, joka oli tunnettu korkealaatuisista safiireistaan. Tämä safiirisetti on ollut Ranskan jalokivihistorian yksi merkittävimmistä koruista, ja sitä on pidetty Ranskan keisarillisen perheen symbolina. Koru myytiin myöhemmin yksityiskokoelmiin, ja osa siitä on esillä eri museoissa.
Sinisen eri sävyt värianalyysissä
Sininen on meistä monen mieliväri. Vaikka usein koemme sinisen niin sanotuksi 'kylmäksi väriksi', myös siitä löytyy lämpimän puolelle luokiteltavia sävyjä.
Värianalyysi jaottaa meidät kevät-, kesä-, syksy- ja talvityypeiksi, joissa tärkeitä tekijöitä ovat esimerkiksi ihon, hiusten ja silmien väri.
En tässä yhteydessä sukella kovin syvälle värianalyysin maailmaan, sillä asiasta kiinnostuneet löytävät asiantuntevaa tietoa helposti.
Siispä oikein lyhyesti:
Kesä-ja talvityyppejä pukevat värit ovat sävyiltään viileitä, joten sinisistä kannattaa värianalyysin mukaan kokeilla ainakin koboltinsinistä, laivastonsinistä ja taivaansinistä.
Kevät-ja syksytyyppien kannattaa sen sijaan luottaa värien lämpimämpiin sävyihin. Lämpimiä sinisiä ovat muun muassa ultramariini, teal, tumma turkoosi ja ns. linnunmunan sininen.
Lisää väreistä: